Development of wideband radio channel measurement and modeling techniques for future radio systems

This thesis discusses the development of micro- and millimeterwave wideband radio channel measurement and modeling techniques for future radio networks. Characterization of the radio channel is needed for radio system, wireless network, and antenna design. A radio channel measurement system was designed for 2.154, 5.3 GHz and 60 GHz center frequencies, and completed at the two lower frequencies. The sounder uses a pseudonoise code in the transmitter. In the receiver, first a sliding correlator, and later direct digital sampling, where the impulse response is detected by digital post processing, were realized. Certain implementation questions, like link budget, effects of phase noise on impulse response and direction of arrival estimation, and achievable performance using the designed concept, are discussed. Measurement campaigns included in this thesis were realized at 5.3 GHz frequency in micro- and picocells. A comprehensive measurement campaign performed inside different buildings was thoroughly analyzed. Propagation mechanisms were studied and empirical models for both large scale fading and multipath propagation were developed. Propagation through walls, diffraction through doorways, and propagation paths outside the building were observed. Pathloss in LOS was lower than the free space pathloss, due to wave guiding effects. In NLOS situation difference in the pathloss models in different buildings was significant. Behavior of the spatial diversity was estimated on the basis of spatial correlation functions extracted from the measurement data; an antenna separation of a fraction of a wavelength gives sufficient de-correlation for significant diversity gain in indoor environments at 5.3 GHz in NLOS.reviewe

Hydrogen Bonding Properties of Pharmaceuticals. Part 1. 2,3,4,5-Tetraiodo, Tetrabromo and Tetrachloropyrroles as Medium-Strong Proton Donors

Heteroassociation of 2,3,4,5-tetraiodopyrrole and its bromo and . chloro analogues with acetone, tetrahydrofuran, pyridine, dimethyl sulphoxide, and hexamethylphosphorictriamide in carbon tetrachloride was studied by means of infrared spectroscopy. Values of the formation constants for 1 : 1 complexes and the ~vNH frequency shifts of these acid-base pairs are reported. The proton donor strengths of the halogenated pyrroles were found to be of the same order of magnitude as that of phenol. In most cases the structure of the bonded NH stretching absorption is irregular, containing several maxima and minima. The reasons for this irre·gularity are discussed

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

Digiajan peruskoulu

Tässä loppuraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017–2018) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Samalla arvioidaan koulujen digitalisaatioprosessin tasa-arvoista toteutumista. Kohderyhminä ovat olleet perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat. Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, mutta hidasta kehitystä. Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, ja otetaan huomioon myös opettajan henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Kehitettävää löytyy vielä etenkin digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Opettajien digitaaliset taidot ovat tarkasteluvuosien aikana parantuneet merkitsevästi, ja erityisesti niiden opettajien kohdalla, jotka osallistuivat molempien tarkasteluvuosien mittauksiin. Osaaminen on yhteydessä digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuuteen arjessa, saatuun digiaiheiseen täydennyskoulutukseen sekä koettuun luottamukseen omia taitojaan kohtaan. Opettajien digitaalisten taitojen hallinta painottuu edelleen nuorimpiin ikäluokkiin ja miesopettajiin. Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Tilannetta on syytä seurata ja mittaustuloksia kerätä pidemmältä ajalta. Oppimismenetelmät painottuvat edelleen perinteisiin kirjoihin, vihkoihin ja monisteisiin, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisissa osaamistavoitteissa korostettu oppilaiden oma aktiivisuus teknologian käytössä ei vielä toteudu. Digitalisaatioprosessissa on nähtävissä eroja kuntien välillä ja niiden sisällä. Näiden erojen kehityksestä on jatkossa syytä hankkia ajantasaista tietoa, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Tulevaisuuden kansalaisuuden näkökulmasta on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kartuttaa digiosaamistaan osana perusopetusta

Digiajan peruskoulu

Tässä loppuraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017–2018) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Samalla arvioidaan koulujen digitalisaatioprosessin tasa-arvoista toteutumista. Kohderyhminä ovat olleet perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat. Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, mutta hidasta kehitystä. Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, ja otetaan huomioon myös opettajan henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Kehitettävää löytyy vielä etenkin digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Opettajien digitaaliset taidot ovat tarkasteluvuosien aikana parantuneet merkitsevästi, ja erityisesti niiden opettajien kohdalla, jotka osallistuivat molempien tarkasteluvuosien mittauksiin. Osaaminen on yhteydessä digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuuteen arjessa, saatuun digiaiheiseen täydennyskoulutukseen sekä koettuun luottamukseen omia taitojaan kohtaan. Opettajien digitaalisten taitojen hallinta painottuu edelleen nuorimpiin ikäluokkiin ja miesopettajiin. Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Tilannetta on syytä seurata ja mittaustuloksia kerätä pidemmältä ajalta. Oppimismenetelmät painottuvat edelleen perinteisiin kirjoihin, vihkoihin ja monisteisiin, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisissa osaamistavoitteissa korostettu oppilaiden oma aktiivisuus teknologian käytössä ei vielä toteudu. Digitalisaatioprosessissa on nähtävissä eroja kuntien välillä ja niiden sisällä. Näiden erojen kehityksestä on jatkossa syytä hankkia ajantasaista tietoa, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Tulevaisuuden kansalaisuuden näkökulmasta on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kartuttaa digiosaamistaan osana perusopetusta.</p